Rahahuijaukset verkossa Suomessa: miten ne etenevät verkkosivuilla ja Facebookissa, miten välttää ne ja minne ilmoittaa
- 2023 76,9 milj. €
- 2024 107,2 milj. €
- 2025 148 milj. €
Lähde: Finanssiala ry:n pankeilta keräämät tiedot (helmikuu 2025 ja 2026).








Rahahuijaukset verkossa kasvavat Suomessa nopeasti: rikolliset yrittivät viedä suomalaisilta 148 miljoonaa euroa vuonna 2025, 38 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja 72,5 miljoonaa euroa päätyi heille, kertoo Finanssiala. Tämä opas kertoo, miten huijaukset etenevät verkkosivuilla, Facebookissa ja muualla, miten ne tunnistaa ja minne niistä ilmoitetaan.
Lyhyesti
- Pankit estivät tai palauttivat yli puolet huijareille menossa olleista maksuista vuonna 2025.
- Turvatilihuijaukset ohittivat sijoitushuijaukset, kun torjutut yritykset ja toteutuneet menetykset lasketaan yhteen.
- Ennen sijoittamista tarkista palveluntarjoaja Finanssivalvonnan rekisteristä ja varoituslistalta.
- Jos jouduit huijatuksi: soita pankkiin, tee rikosilmoitus poliisille.
Huijausten luvut Suomessa
Finanssiala kokoaa pankkien tiedot kerran vuodessa. Luvut sisältävät sekä toteutuneet menetykset että torjutut maksut.
| Mittari | Arvo | Lähde |
|---|---|---|
| Yritetyt huijaukset yhteensä | 76,9 milj. € (2023), 107,2 milj. € (2024), 148 milj. € (2025) | Finanssiala |
| Rikollisille päätynyt summa | 72,5 milj. € (2025) | Finanssiala |
| Tietojenkalastelun kohteet | lähes 17 000 ihmistä 2025, joista noin 13 000 rahat pelastettiin | Finanssiala |
| Menetykset 2024 lajeittain | tietojenkalastelu 31,9 milj. €, sijoitushuijaukset 20,1 milj. € | Finanssiala |
| Poliisille ilmoittaneet uhrit | 21 %, EU:n keskiarvo 15 % | FRA |
- Tietojenkalastelu31,9 milj. €
- Sijoitushuijaukset20,1 milj. €
Lähde: Finanssiala ry (19.2.2025).
FRA:n otteissa ei ole Suomen uhriosuutta, mutta Suomi on niiden maiden joukossa, joissa poliisille ilmoitetaan useimmin.
- Luxemburg39 %
- Viro39 %
- EU:n keskiarvo24 %
- Kreikka11 %
- Romania11 %
Lähde: FRA, Eurobarometri 104.2 (kenttätyö 6. ja 30. marraskuuta 2025 välillä, 26 453 henkilöä), julkaistu 29. toukokuuta 2026. Luetuissa otteissa julkaistu arvo on vain näillä mailla.
Näin sijoitushuijaus etenee Facebook-mainoksesta estettyyn nostoon
Kallein kuvio alkaa lähes aina mainoksella. Itävallan mediaviranomainen KommAustria laski Facebookista ja Instagramista 83 216 valesijoitusten mainosta, joita katsottiin EU:ssa 126,7 miljoonaa kertaa.
- Näet mainoksen tai valeuutisen. Tunnettu henkilö ”paljastaa” menetelmän, alusta väittää olevansa ”valtion tukema”, kryptovaluutan kerrotaan tuplaantuvan kuukaudessa. Kasvot ja ääni voi olla tehty tekoälyllä.
- Jätät puhelinnumerosi lomakkeelle. ”Neuvoja” soittaa nopeasti, usein ulkomaisesta numerosta.
- Hän pyytää avaamaan tilin kaupankäyntialustaa jäljittelevällä sivustolla ja siirtämään ensimmäisen pienen summan.
- Näkymä näyttää voittoja. Ne ovat keksittyjä: rahoja ei ole koskaan sijoitettu.
- Neuvoja painostaa siirtämään lisää, joskus ottamaan lainaa. Hän voi pyytää asentamaan etäkäyttösovelluksen, kuten AnyDeskin tai TeamViewerin.
- Haluat nostaa rahasi. Sinulta vaaditaan kuluja, veroa tai takuumaksua. Maksun jälkeen yhteys katkeaa.
- Muutaman viikon päästä ”perintäyhtiö” tai valepoliisi tarjoutuu palauttamaan rahasi maksua vastaan. Se on toinen huijaus.
Sininen merkki ei todista mitään. Espanjalainen Maldita yhdisti 170 vahvistettua Facebook-tiliä noin 67 000 huijausmainokseen. Europol toteaa IOCTA 2026 -raportissaan, että tekoäly tekee huijauksista uskottavampia.
Finanssivalvonta varoitti syyskuussa 2025, että sijoitushuijausten ja niitä tekevien yritysten määrä on kasvanut merkittävästi ja sosiaalisen median käyttö huijauksissa on lisääntynyt.
Muut rahahuijaukset verkossa ja sosiaalisessa mediassa
| Kuvio | Mistä se alkaa | Mikä sinut pitää pysäyttää |
|---|---|---|
| Valepankkivirkailija | Puhelu tai tekstiviesti pankkisi nimissä | Sinua pyydetään hyväksymään tapahtuma tai siirtämään rahat ”turvatilille” |
| ”Pörssivinkkien” ryhmä | Mainos, kutsu WhatsAppiin tai Telegramiin | ”Professori”, innokkaat jäsenet, sitten sovellus virallisten kauppojen ulkopuolelta |
| Rakkaushuijaus | Treffisivusto, Instagram, tuntemattoman viesti | Suhde kääntyy nopeasti kryptoon tai ”turvalliseen” alustaan |
| Valeverkkokauppa | Mainos, Marketplace | Liian halpa hinta, maksu vain tilisiirrolla tai lahjakortilla |
| Tietojenkalastelu | Tekstiviesti tai sähköposti: paketti, sakko, verot | Linkki, joka kysyy pankkitunnuksia tai korttitietoja |
| Valemääräaikaistalletus | Vertailusivusto tai pankkia jäljittelevä sivu | Korko selvästi markkinoita korkeampi, nimi muistuttaa tunnettua pankkia |
EU:n perusoikeusviraston (FRA) 29. toukokuuta 2026 julkaistu kysely kertoo mittakaavan: 24 % EU:n asukkaista on joutunut verkkopetoksen uhriksi. Heistä 35 % kohtasi valeostoksen ja 20 % sijoitushuijauksen. 37 % joutui uhriksi useammin kuin kerran.
- Ruotsi28 %
- Tanska24 %
- Suomi21 %
- Luxemburg21 %
- EU:n keskiarvo15 %
- Romania6 %
- Slovenia5 %
Lähde: FRA, 29. toukokuuta 2026.
Merkit, joiden kohdalla lopetat puhelun
- Korkea tuotto, joka esitetään riskittömänä.
- Kiire: tarjous päättyy tänä iltana, tili suljetaan.
- Yhteydenotto, jota et pyytänyt, puhelimella, viestillä tai somessa.
- Pyyntö pitää asia salassa, myös pankiltasi.
- Maksu kryptona, lahjakortilla tai yksityishenkilön tilille.
- Etäkäyttösovellus, joka pitää asentaa.
- Kulut, jotka pitää maksaa ennen kuin saat rahasi.
Tarkista alusta ennen kuin siirrät euroakaan
- Hae yrityksen tarkka nimi Finanssivalvonnan (avautuu uuteen ikkunaan) valvottavien listalta ja varoituslistalta.
- Toisessa EU-maassa luvan saaneen yrityksen pitää löytyä oman valvojansa rekisteristä.
- Vertaa sivuston osoitetta rekisterissä olevaan. Huijarit kopioivat luvallisten yritysten nimiä.
- Hae alustan nimeä sanoilla ”huijaus” tai ”kokemuksia”.
- Älä luota Facebook-sivuun, merkkiin tai verkkoarvioihin.
Jouduit huijatuksi: näin toimit ensimmäisten tuntien aikana
- Soita heti pankkiisi, kortin takana olevaan numeroon. Pyydä sulkemaan kortti ja tunnukset ja perumaan siirrot. Vielä tilille saapumattoman siirron voi joskus pysäyttää.
- Katkaise yhteys. Poista etäkäyttösovellus ja vaihda salasanat, ensin verkkopankin.
- Säilytä todisteet: kuvakaappaukset, sivuston osoite, IBAN, kryptoosoitteet, puhelinnumerot, viestit.
- Tee rikosilmoitus: poliisille, verkossa sähköisellä rikosilmoituksella tai poliisiasemalla. Poliisin mukaan ilmoitus kannattaa tehdä, vaikka rahojen takaisin saaminen olisi epätodennäköistä. Hätätilanteessa: 112.
- Ilmoita alustasta: Finanssivalvonnalle, todisteiden kanssa.
- Ilmoita mainoksesta tai tilistä sosiaalisessa mediassa, mainoksen valikosta kohdasta Ilmoita.
- Älä luota kehenkään, joka tarjoutuu palauttamaan rahasi maksua vastaan, vaikka hän esittäytyisi asianajajaksi, poliisiksi tai viranomaiseksi.
Minne ilmoittaa tilanteen mukaan
| Tilanne | Minne |
|---|---|
| Valesijoitus, valekaupankäynti, valekrypto | Finanssivalvonta ja poliisi |
| Tietojenkalastelu, huijausviesti | Poliisi ja Kyberturvallisuuskeskus |
| Korttia tai verkkopankkia käytettiin ilman sinua | Pankkisi, heti |
| Huijausmainos Facebookissa tai Instagramissa | Mainoksen Ilmoita-painike |
Mikä estää
Pankki voi kieltäytyä palauttamasta siirtoa, jonka hyväksyit itse. Euroopan pankkiviranomaisen ja EKP:n 15. joulukuuta 2025 julkaiseman yhteisraportin mukaan käyttäjät kantoivat vuonna 2024 noin 85 % petollisten tilisiirtojen tappioista.
Tuleva EU:n maksupalveluasetus, josta parlamentti ja neuvosto sopivat 27. marraskuuta 2025, tekee pankista vastuullisen, jos sen valvonta on riittämätöntä, tuo saajan nimen tarkistuksen ja kattaa valepankkivirkailijahuijaukset. Myös verkkoalustat ovat vastuussa, jos ne eivät poista ilmoitettua huijaussisältöä. Soveltamispäivää emme tarkistaneet tätä opasta varten.
Kryptona tai ulkomaiselle tilille lähtenyt raha palaa harvoin. Ilmoitus kannattaa silti tehdä: sen avulla poliisi voi yhdistää saman verkoston rikoksia.
Usein kysyttyä
Voiko Facebook-mainos julkkiksen kanssa olla aito?
Sijoituksissa oleta, että se on väärennös. Kasvot ja äänen voi tuottaa, eikä mainoksen näkyminen kerro alustasta mitään. Tarkista alusta valvojan rekisteristä, älä henkilöä.
Jätin vain puhelinnumeroni. Mitä nyt?
Mitään ei ole menetetty. Älä vastaa tuntemattomiin numeroihin, estä sitkeät soittajat äläkä anna tekstiviestillä tulleita koodeja. Varaudu uusiin puheluihin.
Pitääkö pankin korvata rahani?
Jos joku käytti korttiasi tai tiliäsi ilman sinua, voimassa olevat EU-säännöt edellyttävät periaatteessa korvausta, paitsi törkeän huolimattomuuden tapauksessa. Jos hyväksyit siirron itse, korvausta ei tänään periaatteessa makseta.
Sivusto lupaa palauttaa rahani. Onko se tosissaan?
Palvelut, jotka pyytävät ennakkomaksua menetettyjen rahojen palauttamisesta, ovat tunnettu toisen huijauksen kuvio. Varoihin voivat puuttua vain poliisi, tuomioistuin ja pankkisi.
Mikä on turvatilihuijaus?
Huijari esiintyy pankkina tai poliisina ja väittää rahasi olevan vaarassa. Hän pyytää siirtämään ne ”turvatilille”, joka on huijarin tili. Pankki tai poliisi ei koskaan pyydä tällaista.
Tiedottava opas, ei henkilökohtaista neuvontaa. Luvut koottu 20. marraskuuta 2026 alla luetelluista lähteistä.
Tätä tekstiä ei ole vielä tarkistanut äidinkieleltään suomenkielinen henkilö.
Lähteet
- Finanssiala: Total value of attempted digital fraud climbed to €148 million (avautuu uuteen ikkunaan)
- Taloustaito: turvatili on valetta, 72,5 miljoonaa euroa (4.2.2026) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Finanssiala: huijaukset rajussa kasvussa vuonna 2024 (19.2.2025) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Finanssivalvonta: FIN-FSA warns of rising investment scams (15.9.2025) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Nordea: petostentorjunta ja FA:n tilasto (avautuu uuteen ikkunaan)
- Verkkouutiset: poliisi varoittaa sijoitushuijauksista (avautuu uuteen ikkunaan)
- FRA, EU Agency for Fundamental Rights: online fraud survey (29 May 2026) (avautuu uuteen ikkunaan)
- FRA: full report (PDF) (avautuu uuteen ikkunaan)
- ECB: joint EBA-ECB report on payment fraud (15 December 2025) (avautuu uuteen ikkunaan)
- KommAustria / RTR: the fraud ecosystem in online advertising (2026, PDF) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Maldita: verified Facebook accounts behind scam ads (8 April 2026) (avautuu uuteen ikkunaan)
- European Parliament: payment services deal, more protection from online fraud (27 November 2025) (avautuu uuteen ikkunaan)
- Eucrim: Europol IOCTA 2026 (28 April 2026) (avautuu uuteen ikkunaan)



