Siirry sisältöön

Valitse maasi

  • SuomiFI · SV

Tätä sivua ei ole pyytämälläsi kielellä

Voit sulkea tämän ikkunan, palata edelliselle sivulle tai siirtyä pyydetyn version etusivulle.

Rahahuijaukset verkossa Suomessa: miten ne etenevät verkkosivuilla ja Facebookissa, miten välttää ne ja minne ilmoittaa

Merouane Benzeroual Kirjoittaja: Merouane Benzeroual julkaistu ja tarkistettu 20/11/2026 5 min lukuaika
Suomalaisilta yritetyt huijaukset, miljoonaa euroa
  • 2023 76,9 milj. €
  • 2024 107,2 milj. €
  • 2025 148 milj. €

Lähde: Finanssiala ry:n pankeilta keräämät tiedot (helmikuu 2025 ja 2026).

Rahahuijaukset verkossa kasvavat Suomessa nopeasti: rikolliset yrittivät viedä suomalaisilta 148 miljoonaa euroa vuonna 2025, 38 % enemmän kuin vuotta aiemmin, ja 72,5 miljoonaa euroa päätyi heille, kertoo Finanssiala. Tämä opas kertoo, miten huijaukset etenevät verkkosivuilla, Facebookissa ja muualla, miten ne tunnistaa ja minne niistä ilmoitetaan.

Lyhyesti

  • Pankit estivät tai palauttivat yli puolet huijareille menossa olleista maksuista vuonna 2025.
  • Turvatilihuijaukset ohittivat sijoitushuijaukset, kun torjutut yritykset ja toteutuneet menetykset lasketaan yhteen.
  • Ennen sijoittamista tarkista palveluntarjoaja Finanssivalvonnan rekisteristä ja varoituslistalta.
  • Jos jouduit huijatuksi: soita pankkiin, tee rikosilmoitus poliisille.

Huijausten luvut Suomessa

Finanssiala kokoaa pankkien tiedot kerran vuodessa. Luvut sisältävät sekä toteutuneet menetykset että torjutut maksut.

MittariArvoLähde
Yritetyt huijaukset yhteensä76,9 milj. € (2023), 107,2 milj. € (2024), 148 milj. € (2025)Finanssiala
Rikollisille päätynyt summa72,5 milj. € (2025)Finanssiala
Tietojenkalastelun kohteetlähes 17 000 ihmistä 2025, joista noin 13 000 rahat pelastettiinFinanssiala
Menetykset 2024 lajeittaintietojenkalastelu 31,9 milj. €, sijoitushuijaukset 20,1 milj. €Finanssiala
Poliisille ilmoittaneet uhrit21 %, EU:n keskiarvo 15 %FRA
Menetykset vuonna 2024 huijauslajeittain, miljoonaa euroa
  • Tietojenkalastelu31,9 milj. €
  • Sijoitushuijaukset20,1 milj. €

Lähde: Finanssiala ry (19.2.2025).

FRA:n otteissa ei ole Suomen uhriosuutta, mutta Suomi on niiden maiden joukossa, joissa poliisille ilmoitetaan useimmin.

Verkkopetoksen uhriksi joutuneiden osuus, %
  • Luxemburg39 %
  • Viro39 %
  • EU:n keskiarvo24 %
  • Kreikka11 %
  • Romania11 %

Lähde: FRA, Eurobarometri 104.2 (kenttätyö 6. ja 30. marraskuuta 2025 välillä, 26 453 henkilöä), julkaistu 29. toukokuuta 2026. Luetuissa otteissa julkaistu arvo on vain näillä mailla.

Näin sijoitushuijaus etenee Facebook-mainoksesta estettyyn nostoon

Kallein kuvio alkaa lähes aina mainoksella. Itävallan mediaviranomainen KommAustria laski Facebookista ja Instagramista 83 216 valesijoitusten mainosta, joita katsottiin EU:ssa 126,7 miljoonaa kertaa.

  1. Näet mainoksen tai valeuutisen. Tunnettu henkilö ”paljastaa” menetelmän, alusta väittää olevansa ”valtion tukema”, kryptovaluutan kerrotaan tuplaantuvan kuukaudessa. Kasvot ja ääni voi olla tehty tekoälyllä.
  2. Jätät puhelinnumerosi lomakkeelle. ”Neuvoja” soittaa nopeasti, usein ulkomaisesta numerosta.
  3. Hän pyytää avaamaan tilin kaupankäyntialustaa jäljittelevällä sivustolla ja siirtämään ensimmäisen pienen summan.
  4. Näkymä näyttää voittoja. Ne ovat keksittyjä: rahoja ei ole koskaan sijoitettu.
  5. Neuvoja painostaa siirtämään lisää, joskus ottamaan lainaa. Hän voi pyytää asentamaan etäkäyttösovelluksen, kuten AnyDeskin tai TeamViewerin.
  6. Haluat nostaa rahasi. Sinulta vaaditaan kuluja, veroa tai takuumaksua. Maksun jälkeen yhteys katkeaa.
  7. Muutaman viikon päästä ”perintäyhtiö” tai valepoliisi tarjoutuu palauttamaan rahasi maksua vastaan. Se on toinen huijaus.

Sininen merkki ei todista mitään. Espanjalainen Maldita yhdisti 170 vahvistettua Facebook-tiliä noin 67 000 huijausmainokseen. Europol toteaa IOCTA 2026 -raportissaan, että tekoäly tekee huijauksista uskottavampia.

Finanssivalvonta varoitti syyskuussa 2025, että sijoitushuijausten ja niitä tekevien yritysten määrä on kasvanut merkittävästi ja sosiaalisen median käyttö huijauksissa on lisääntynyt.

Muut rahahuijaukset verkossa ja sosiaalisessa mediassa

KuvioMistä se alkaaMikä sinut pitää pysäyttää
ValepankkivirkailijaPuhelu tai tekstiviesti pankkisi nimissäSinua pyydetään hyväksymään tapahtuma tai siirtämään rahat ”turvatilille”
”Pörssivinkkien” ryhmäMainos, kutsu WhatsAppiin tai Telegramiin”Professori”, innokkaat jäsenet, sitten sovellus virallisten kauppojen ulkopuolelta
RakkaushuijausTreffisivusto, Instagram, tuntemattoman viestiSuhde kääntyy nopeasti kryptoon tai ”turvalliseen” alustaan
ValeverkkokauppaMainos, MarketplaceLiian halpa hinta, maksu vain tilisiirrolla tai lahjakortilla
TietojenkalasteluTekstiviesti tai sähköposti: paketti, sakko, verotLinkki, joka kysyy pankkitunnuksia tai korttitietoja
ValemääräaikaistalletusVertailusivusto tai pankkia jäljittelevä sivuKorko selvästi markkinoita korkeampi, nimi muistuttaa tunnettua pankkia

EU:n perusoikeusviraston (FRA) 29. toukokuuta 2026 julkaistu kysely kertoo mittakaavan: 24 % EU:n asukkaista on joutunut verkkopetoksen uhriksi. Heistä 35 % kohtasi valeostoksen ja 20 % sijoitushuijauksen. 37 % joutui uhriksi useammin kuin kerran.

Poliisille ilmoittaneiden uhrien osuus, %
  • Ruotsi28 %
  • Tanska24 %
  • Suomi21 %
  • Luxemburg21 %
  • EU:n keskiarvo15 %
  • Romania6 %
  • Slovenia5 %

Lähde: FRA, 29. toukokuuta 2026.

Merkit, joiden kohdalla lopetat puhelun

  • Korkea tuotto, joka esitetään riskittömänä.
  • Kiire: tarjous päättyy tänä iltana, tili suljetaan.
  • Yhteydenotto, jota et pyytänyt, puhelimella, viestillä tai somessa.
  • Pyyntö pitää asia salassa, myös pankiltasi.
  • Maksu kryptona, lahjakortilla tai yksityishenkilön tilille.
  • Etäkäyttösovellus, joka pitää asentaa.
  • Kulut, jotka pitää maksaa ennen kuin saat rahasi.

Tarkista alusta ennen kuin siirrät euroakaan

  1. Hae yrityksen tarkka nimi Finanssivalvonnan (avautuu uuteen ikkunaan) valvottavien listalta ja varoituslistalta.
  2. Toisessa EU-maassa luvan saaneen yrityksen pitää löytyä oman valvojansa rekisteristä.
  3. Vertaa sivuston osoitetta rekisterissä olevaan. Huijarit kopioivat luvallisten yritysten nimiä.
  4. Hae alustan nimeä sanoilla ”huijaus” tai ”kokemuksia”.
  5. Älä luota Facebook-sivuun, merkkiin tai verkkoarvioihin.

Jouduit huijatuksi: näin toimit ensimmäisten tuntien aikana

  1. Soita heti pankkiisi, kortin takana olevaan numeroon. Pyydä sulkemaan kortti ja tunnukset ja perumaan siirrot. Vielä tilille saapumattoman siirron voi joskus pysäyttää.
  2. Katkaise yhteys. Poista etäkäyttösovellus ja vaihda salasanat, ensin verkkopankin.
  3. Säilytä todisteet: kuvakaappaukset, sivuston osoite, IBAN, kryptoosoitteet, puhelinnumerot, viestit.
  4. Tee rikosilmoitus: poliisille, verkossa sähköisellä rikosilmoituksella tai poliisiasemalla. Poliisin mukaan ilmoitus kannattaa tehdä, vaikka rahojen takaisin saaminen olisi epätodennäköistä. Hätätilanteessa: 112.
  5. Ilmoita alustasta: Finanssivalvonnalle, todisteiden kanssa.
  6. Ilmoita mainoksesta tai tilistä sosiaalisessa mediassa, mainoksen valikosta kohdasta Ilmoita.
  7. Älä luota kehenkään, joka tarjoutuu palauttamaan rahasi maksua vastaan, vaikka hän esittäytyisi asianajajaksi, poliisiksi tai viranomaiseksi.

Minne ilmoittaa tilanteen mukaan

TilanneMinne
Valesijoitus, valekaupankäynti, valekryptoFinanssivalvonta ja poliisi
Tietojenkalastelu, huijausviestiPoliisi ja Kyberturvallisuuskeskus
Korttia tai verkkopankkia käytettiin ilman sinuaPankkisi, heti
Huijausmainos Facebookissa tai InstagramissaMainoksen Ilmoita-painike

Mikä estää

Pankki voi kieltäytyä palauttamasta siirtoa, jonka hyväksyit itse. Euroopan pankkiviranomaisen ja EKP:n 15. joulukuuta 2025 julkaiseman yhteisraportin mukaan käyttäjät kantoivat vuonna 2024 noin 85 % petollisten tilisiirtojen tappioista.

Tuleva EU:n maksupalveluasetus, josta parlamentti ja neuvosto sopivat 27. marraskuuta 2025, tekee pankista vastuullisen, jos sen valvonta on riittämätöntä, tuo saajan nimen tarkistuksen ja kattaa valepankkivirkailijahuijaukset. Myös verkkoalustat ovat vastuussa, jos ne eivät poista ilmoitettua huijaussisältöä. Soveltamispäivää emme tarkistaneet tätä opasta varten.

Kryptona tai ulkomaiselle tilille lähtenyt raha palaa harvoin. Ilmoitus kannattaa silti tehdä: sen avulla poliisi voi yhdistää saman verkoston rikoksia.

Usein kysyttyä

Voiko Facebook-mainos julkkiksen kanssa olla aito?

Sijoituksissa oleta, että se on väärennös. Kasvot ja äänen voi tuottaa, eikä mainoksen näkyminen kerro alustasta mitään. Tarkista alusta valvojan rekisteristä, älä henkilöä.

Jätin vain puhelinnumeroni. Mitä nyt?

Mitään ei ole menetetty. Älä vastaa tuntemattomiin numeroihin, estä sitkeät soittajat äläkä anna tekstiviestillä tulleita koodeja. Varaudu uusiin puheluihin.

Pitääkö pankin korvata rahani?

Jos joku käytti korttiasi tai tiliäsi ilman sinua, voimassa olevat EU-säännöt edellyttävät periaatteessa korvausta, paitsi törkeän huolimattomuuden tapauksessa. Jos hyväksyit siirron itse, korvausta ei tänään periaatteessa makseta.

Sivusto lupaa palauttaa rahani. Onko se tosissaan?

Palvelut, jotka pyytävät ennakkomaksua menetettyjen rahojen palauttamisesta, ovat tunnettu toisen huijauksen kuvio. Varoihin voivat puuttua vain poliisi, tuomioistuin ja pankkisi.

Mikä on turvatilihuijaus?

Huijari esiintyy pankkina tai poliisina ja väittää rahasi olevan vaarassa. Hän pyytää siirtämään ne ”turvatilille”, joka on huijarin tili. Pankki tai poliisi ei koskaan pyydä tällaista.

Tiedottava opas, ei henkilökohtaista neuvontaa. Luvut koottu 20. marraskuuta 2026 alla luetelluista lähteistä.

Tätä tekstiä ei ole vielä tarkistanut äidinkieleltään suomenkielinen henkilö.

Lähteet

Kysy tekoälyltä

Avustaja avautuu tietopankkimme kanssa: 14 tarkistettua alustaa, menetelmämme ja määritelmämme.

Tekoäly voi erehtyä: tarkista jokainen luku alustan tietosivulta. Katso tietopankki